HARAVANPYÖRÄ

Mahdollisesti tällainen kävi pihassa! Iso se ainakin oli! Pitelin eilen aamulla sadetta. Oikein normaalisti tuli taivaalta vettä, eikä mitään lumipöllyä. Ihanaa. Aivan tuli runollinen olo kun kuvittelin, että sitä olisi kiva pidellä ihan vaikka kädessäkin jos olisi jo kesäistä. Vaan kyllähän siellä jo vähän Suomen kesän lämpötila olikin, viitisen astetta lämmintä. Tuuli ja iltapäiväksi oli luvattu poutaisempaa. Poistuin heti pihalle pilvien ohennuttua. On alkanut se vuodenaika, kun en millään malttaisi olla sisällä mutta ei vielä ole kovin viihtyisät savottaolosuhteet ulkonakaan. Vaikka itsehän minä olen vouhottanut siitä, miten kysymys on kuitenkin vain oikeanlaisesta pukeutumisesta. Märkää lunta ei enää maassa ole kovin paljon ja vaatimattomien hankien reunat pakenevat jo kätevästi tönöjen liepeiltä. Maata tulee näkyviin joka päivä lisää, mikä on ihanaa. Kiviäkin tulee näkyviin ja niiden lähistöllä olisi mukava tuhertaa vähän silmää haittaavaa risukkoa pois. Talven tuulet o...

Kun jaoin ylläolevan kuvan instagramissa, niin sain ystäviltä kommentteja siitä, miten kertakaikkiaan idyllistä minulla täällä on. Huvittaa. En viitsinyt siellä lässäyttää ihailijoiden tunnelmaa kertomalla, että ihan saa välillä ponnistella kuvakulmien kanssa jotta syntyy soma vaikutelma. Itseänikin varten siivoan ja laitan aina jonkin kohdan suloiseksi viihtyäkseni ja kestääkseni sen tosiasian, että joka nurkan takaa löytyy muuttolaatikoita ja tavaraa. Aitan oven kun avaa, niin laatikkomeri alkaa heti kynnykseltä. On pieni urakka siinä edessä, että saan sen tönön taas vierasmökkikuntoon kesäksi. Mutta onneksi sitä ei tarvitse vielä alkaa setviä, vaan sitten vasta kun on lämmintä ja voi nostella tavaroita ulos. Siinähän voi sitten vaikka samalla vähän ottaa aurinkoa, kuunnella radiota ja nauttia virkistäviä drinkkejä. Kyllä sitä sillä tavalla aina pari laatikkoa saa lajiteltua. Kun helmikuu taittui maaliskuuksi, niin tapahtui parissa päivässä paljon. Olin oikein ottanut si...